Aamulla kun heräsin oli ensimmäinen ajatukseni: "Hyvänen aika sentään! Niilo Tarvajärvi on kuollut!"
Onhan siitä jo vähän aikaa, mutta aamulla vasta ymmärsin asian lopullisuuden. Muistatteko vielä Niilo Tarvajärven? Minä en koskaan pitänyt hänestä. "Turhanpäiväinen honottaja", ajattelin jo pikkupoikana.
Onneksi Lenita Airisto on vielä hengissä. Tai onneksi ja onneksi?
Siitäköhän ajatus kääntyi anaaliseksiin? Olipas rietas uni.

Eikä se - herra mun eturauhaseni - mikään uni ollut! Tuollahan se morsio keittää mannapuuroa keittiössä. Ja Jokke yskii vessassa. Meitähän oli useampia siinä parisuhteessa.(tai niinno...)
Kun Jokke tuli vessasta, vedin sitä vähän syrjemmälle ja kuiskasin: "Tuuppasikko sää sitä pakoputkeen?"
"Taisin tuupata."
"Kauheeta!"
"Ei se niin kauheeta ollut"
"Kyllä se mun mielestä on ninku exit only."
"Kaikkee paitsi kansantanhuja ja mikä se toinen oli...?"
"Pikkusisko?"
"Niin joo."

Jotenkin siitä mannapuuroihmisestä tuli Lenita mieleen.
Oli se kumminkin  aika kauheeta.